Mä kuolen tähän...

Oli viikonloppu... joo, törmäsin S:ään kun se lähetteli mulle kyseleviä viestejä ja tiedusteli olinpaikkaani. Pystyin yhden illan hallitsemaan itseni, mutta toisena iltana, kun katsottii kaveriporukalla euroviisuja, en enää kyennyt. Olin liian juovuksissa ja muutenkin sekaisin. S oli itse todella sekaisin, mutta luetteli mulle taas muutamia ihanuuksia, joten sulin suoraan sanoen taas sen maailmaan. Ei hyvä!

Seuraavana aamuna heräsin järkyttävä mälli kaulassani, ja ajattelin että mitä hittoa?! Kuinka sekaisin mä oikein olen ollut! Onko musta tullut joku hirveä teini..siltä tää meno ainakin vaikuttaa. Ja mies pompottaa kuin superpalloa.

Kadun tekojani ja häpeän itseäni. Juttelin eilen hyvän ystäväni J:n kanssa asiasta. J on parhaan kaverini poikaystävä ja kuin veli minulle. Päädyimme yhdessä siihen ratkaisuun, että mut on autettava pois tästä tilanteesta. S ei saa hyväksikäyttää mua enää yhtään. Onneksi on olemassa J:n kaltaisia ystäviä, jotka kertovat totuuksia niille, jotka eivät niitä yksin pysty ymmärtämään.

Aloitan uuden elämän, koska joku on tuhonnut sen entisen.

Sisälläni on vain vihaa.